Koillis-Savon kansalaisopiston yleisesittely
Kansalaisopistot ovat pääosin kuntien ylläpitämiä, erityisesti toiminta-alueensa aikuisväestön itsensä kehittämistä edistäviä oppilaitoksia.Suosituimmat oppiaineet ovat taide-ja taitoaineet, vieraat kielet, tietotekniikka ja liikunta.
Ota yhteyttä!
Toimintaympäristö
Koillis-Savon kansalaisopiston toimintaympäristönä on Nilsiän, Juankosken, Kaavin ja Rautavaaran kuntien alueet.
Toiminnan kehittämistavoitteet
Opiston sijaintikunta (vastuukunta) on Nilsiä ja opetusta järjestään jokaisen sopimuskunnan (Juankoski, Kaavi ja Rautavaara) alueella. Opiston rehtorina toimii Sari Summanen. Vuodet 2010–2012 ovat siirtymävaihetta yhteisessä opistossa. Siirtymäkauden jälkeen Koillis-Savon kansalaisopiston hallinnon kustannukset jaetaan toteutuneiden valtionosuustuntien suhteessa kuntien kesken ja opetustuntimäärästä kunnittain päättää kunnanvaltuusto tai se toimielin, jolle valtuusto on päätösvaltansa delegoinut tässä asiassa.
Opiston visio
Ollaan lähellä - opitaan ilolla - osataan yhdessä
Taustaa vapaasta sivistystyöstä
Vapaan sivistystyön tehtävänä on vastata muuttuviin koulutustarpeisiin sekä vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma ajoittuu vuosille 2009-2012. Valmisteluryhmän esitysten (OPM 2009:12) pohjalta uudistetaan mm. vapaan sivistystyön lainsäädäntöä, rahoitusjärjestelmää ja ylläpitäjä- ja oppilaitosrakennetta. Painopisteenä on maahanmuuttajien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien, työttömien ja senioriväestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä koulutuksen alueellisen saavutettavuuden varmistaminen. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä. Sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja monipuolisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät oppilaitosten ja organisaatioiden ylläpitäjät, joita ovat kunnat, kuntayhtymät, yhdistykset, säätiöt tai osakeyhtiöt. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluu sekä erilaisiin arvopohjiin perustuvaa että neutraalia toimintaa. Taustayhteisöt voivat edustaa erilaisia maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia näkemyksiä tai toimia paikallisten ja alueellisten sivistystarpeiden pohjalta.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiot vastaavat varsin itsenäisesti toiminnastaan ja sen kehittämisestä.
Vapaan sivistystyön opinnot ovat yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhytkursseihin tai intensiivikursseihin. Kansanopistojen tarjonnassa painottuvat pitkäkestoiset, pääosin lukuvuoden pituiset vapaatavoitteiset opinnot. Opetusministeriön ja vapaan sivistystyön valtakunnallisten järjestöjen vuosille 2005-2008 sopimia painopistealueita ovat olleet mm. kansalaisten tietoyhteiskuntaopinnot, maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus, aktiivista kansalaisuutta tukevat opinnot sekä terveyttä edistävät opinnot.
Laki vapaasta sivistystyöstä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632